Kielivalinta

Näytteenotto ja analysointi

NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINTI

Rikastamon prosessien säätö tapahtui aikaisemmin itse prosessissa. Siellä toimittiin oman kokemuksen mukaan, kokonaiskuvan jäädessä puutteelliseksi. Kun kaikki käynnistymis- ja säätötoiminnot koottiin samaan tilaan (ohjaamoon), voitiin prosessia valvoa ja ohjata kokonaiskuvan perusteella. Valvonta tapahtui prosessissa olevien mittalaitteiden ja kameroiden avulla.

Rikastuksen valvonta ja ohjaus muuttui kokonaan, kun röntgenanalysaattori (Courier) voitiin ottaa käyttöön käsinäytteenoton ja laboratorioanalysoinnin tilalle 1960-luvun lopulla. Se teki mahdolliseksi rikastusprosessien nopean säätämisen, vain muutaman minuutin viiveellä.

Seuraava askel rikastusprosessin säädössä oli tietokoneen käyttö prosessitulosten analysoinnissa. Nyt voitiin myös asettaa tietokoneen muistiin tiettyjä säätötoimenpiteitä, joita se teki saatuaan analyysitulokset. Rikastusprosessin yksinkertaistamisella voitiin parantaa prosessin säätämistä ja lopputuloksia. Keretin rikastamolla monet pienet vaahdotuskennot ja eri linjat korvattiin isoilla kennoilla 1970-luvun puolivälissä, jolloin prosessin erivaiheiset tapahtumat vähenivät ja niiden ohjaaminen helpottui. Tämä johti poikkeuksetta metallien saannin paranemiseen ja kustannusten alenemiseen.

Nykyisen rikastamon ohjaamosta valvotaan ja ohjataan rikastusprosessia kameroiden ja tietokoneen avulla. Monitoreille tulevat analysoidut ja lasketut tulokset, joiden perusteella ennakkoon annettujen ohjeiden mukaan tietokone tarvittaessa säätää automaattisesti prosessia. Muutokset voivat olla esim. kemikaalien lisääminen, jauhatusajan muuttaminen, tai ilmamäärän lisääminen vaahdotuskennossa.

 

 

OKME.1861:1           A-kaappi

Laitteen avulla rikastusnäytteeseen suunnataan röntgensädesuihku, jolloin alkuaineiden atomit alkavat synnyttää fluorisoivaa säteilyä. Lopulta fluorisaatioenergia mitataan.

Käytössä 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla.

Lahjoittaja: Outokumpu Oy, Vihannin kaivos.

Kyvettikaappi, johon kuuluvat myös mittapää ja kaapeliorsi.

Toimii lietelaitteiston ja itse analysaattorilaitteiston yhdyselimenä. Kaappi on yhdistelmä lietepuolta, mekaniikkaa, pneumatiikkaa, röntgentekniikkaa ja elektroniikkaa.

Kaapeliortta pitkin kulkevat kaikki mittapäästä lähtevät signaalikaapelit, mittapäähän tulevat vesi- ja paineilmaletkut sekä röntgenputken suurjännitekaapeli.

A-kaapissa on 14 mittapaikkaa, joihin kuhunkin voi tuoda eri rikastusvaiheessa olevan malmilietteen. Kustakin lietteestä voi analysoida kuusi alkuainetta ja kiintoainepitoisuuden; normaalisti lasketaan vain kolmen alkuaineen pitoisuus. Normaali analysointiaika on kullakin lietteellä 20 sekuntia.

Laitteen etupanelissa olevat nappulat ovat ns. Ohikytkimiä, ja niitä on 16 eli yhtä monta kuin mittauspaikkoja. Ohikytkinten ollessa pystyasennossa pysähtyy mittapää tälle paikalle. Jos ohikytkin on vaakasuorassa asennossa, ei vaunu pysähdy, vaan jatkaa matkaa seuraavalle mittauspaikalle, jonka ohikytkin on pystyasennossa. Vaunu siis liikkuu vain niiden mittauspaikkojen välillä, joiden ohikytkin on pystyasennossa.

 

OKME.1861:2           G-kaappi (G=Generator)

Laitteella on luotu suurjännite (noin 50 kilovolttia) Courier A-kaapin mittapäähän.

Käytössä 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla.

Lahjoittaja: Outokumpu Oy, Vihannin kaivos.

Röntgengeneraattori, stabiloitu suurjännitegeneraattori, antaa röntgenputken tarvitseman suurjännitteen50 kV, 35 mA.

 G-kaappi huolehtii röntgenputken tehonsyötöstä eli synnyttää suurjännitteen 50 kV 35 mA sekä putken tarvitseman hehkujännitteen. Sähkönsä G-kaappi saa E-kaapin kautta.

Röntgenputken ja ilmaisimien jäähdytysvesi kiertää generaattorin kautta, koska laitteessa on paine- ja virtausmittari, jotka katkaisevat suurjännitteen, jos vesi lakkaa kiertamästä, lämpiää liikaa tai sen syöttöpaine laskee alle tietyn arvon.

 

OKME.1861:12         F-kaappi

Laitteessa on jäähdytetty jäähdytysneste, jolla on jäähdytetty generaattori (G-kaappi) ja A-kaapin mittapää.

Käytössä 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla.

Lahjoittaja: Outokumpu Oy, Vihannin kaivos.

Vedenjäähdytinkaappi, joka jäähdyttää röntgenputken ja pitää valomonistinputket vakiolämpötilassa.

F-kaappi jakautuu lohkoihin, joista ylinnä on lauhdutin tuulettimineen. Sen alla on termostaatti- ja kontaktoripaneli, jonka vieressä on kompressori. Alimmaisina sijaitsevat rinnakkain jäähdytysvesisäiliö ja vedenkiertopumppu.

Kaappi toimii epäsuorana jäähdyttimenä, jossa vesi, jolla röntgenputkea jäähdytetään, puolestaan jäähdytetään itse kylmäkoneessa freonin avulla.

Jäähdytysvetenä tulee käyttää tislattua vettä, jonka pH-arvo on 8.

 

OKME.1861:3           R-kaappi

R-kaappia on käytetty sekundäärinäytteenottimien pinnankorkeuksien säätämiseen.

Käytössä 1972–1985.

Lahjoittaja: Outokumpu Oy, Vuonoksen kaivos.

Sekundäärinäytteenottimien pinnankorkeuden säätölaitteet/säätökaappi.

 

OKME.1861:4           E-kaappi (E=Energy)

Laite on syöttänyt sähköä muille Courier-laitteille. E-kaapissa myös Courier-laitteiston pääkytkin.

Käytössä 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla.

Lahjoittaja: Outokumpu Oy, Vihannin kaivos.

Tehonsyöttöyksikkö eli E-kaappi.

Sähkönjakelukaappi, johon sisältyy myös ilmanpuhallin kyvettien kalvoille.

Sähkönsyöttö laitteisiin kytketään E-osassa olevalla pääkytkimellä, jolla käynnistyvät kaikki muut laitteet paitsi röntgengeneraattorin suurjännite ja tietokone.

Koko analysaattorijärjestelmän sähkönsyöttö tapahtuu yhden kaapin, E-kaapin, kautta. Kaapin etuovessa on koko analysaattorin pääkytkin, jolla katkaistaan ja kytketään koko laitteiston sähkönsyöttö.

 

OKME.1861:5           C-kaappi (C=Computer)

Laite on ollut Courier-analysaattorin tietokone, jonka avulla on voitu määrittää mm. alkuaineen prosenttipitoisuus.

Käytössä 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla.

Lahjoittaja: Outokumpu Oy, Vihannin kaivos.

Tietojenkäsittelyosa, johon sisältyy tietokone, lähtöpiirit sekä liitäntäpiirit korkeintaan kolmen B-kaapin tuloksille.

 

OKME.1861:6           B-kaappi

B-kaappi on elektroniikkakaappi. A-kaapista tuodaan röntgensäteilyä saaneet alkuaineet B-kaappiin. Täällä säteily on todettu pulsseina. B-kaappi on vahvistanut pulsseja ja muokannut ne käsiteltävään muotoon. Pulssien lukumäärä on ollut verrannollinen ko. alkuaineen määrään.

Käytössä 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla.

Lahjoittaja: Outokumpu Oy, Vihannin kaivos.

Elektroniikkakaappi, johon sisältyy ns. säteilyelektroniikka, ajologiikka ja pulssilukemien tarkkailuun tarkoitettu monitoriosa.

 

OKME.1861:7                   D-kaappi/ Multiplexer eli jakokaappi

Kaappi ohjaa C-kaapista yksi kerrallaan tulevat tulokset piirtureihin.

Käytössä 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla.

Lahjoittaja: Outokumpu Oy, Vihannin kaivos.

Multiplexerkaappi eli jakokaappi ohjaa C-kaapista yksi kerrallaan tulevat tulokset kunkin omaan piirturiinsa.

 

OKME.1861:9           Courier Outokumpu 316 Honeywell-tietokone

Tietokoneen keskusyksikkö.

Käytössä 1970- ja 1980-luvuilla.

Lahjoittaja: Outokumpu Oy, Vuonoksen kaivos.

 

OKME.1861:10         Courier-hälytyskirjoitin

Laite antaa hälytyksen mikäli analysoitavaan näytteeseen tulee poikkeamia, toisin sanoen jos näytteen prosenttipitoisuus ylittyy tai alittuu.

Käytössä 1970- ja 1980-luvuilla.

Lahjoittaja: Outokumpu Oy, Vuonoksen kaivos.

 

OKME.1861:11         Courier-virransäätäjä

Laite on säätänyt Courier-yksikön virran sopivaksi.

Käytössä 1970- ja 1980-luvuilla.

Lahjoittaja: Outokumpu Oy, Vuonoksen kaivos.

 

 

OKME.1861:13         Sekundäärinäytteenotin (kuplailuputkimalli)

Sekundäärinäytteenottimella on otettu primäärinäytevirrasta näyte (n. 200 litraa/min.) kyvettikiertoa varten (n. 20 litraa/min.). Kuplailuputki huolehti näytteenottimen pinnansäädöstä, jotta näytteenottimessa olisi ollut aina sopiva määrä näytettä.

OKME.1861:14         Sekundäärinäytteenotin (kuplailuputkimalli)

Sekundäärinäytteenottimella on otettu primäärinäytevirrasta näyte (n. 200 litraa/min.) kyvettikiertoa varten (n. 20 litraa/min.). Kuplailuputki huolehti näytteenottimen pinnansäädöstä, jotta näytteenottimessa olisi ollut aina sopiva määrä näytettä.

OKME.1861:15         Sekundäärinäytteenotin (uimurisysteemi)

Uimuri on kellunut näytteenottimessa lietteen pinnalla ja huolehtinut siitä, että näytteenottimessa olisi ollut aina sopiva määrä näytettä.

OKME.1861:16         Sekundäärinäytteenottimien pinnansäätölaitteiden ohjauskotelo

Ohjauskotelo on sisältänyt näytteenottimien ohjausreleet, toisin sanoen ollut eräänlainen kytkin (muttei käsikäyttöinen). Ohjauskotelosta on lähtenyt pulsseja näytteenottimille.