Yksinäisyydestä ja vähän ystävyydestä

”Hyvät ystävät ovat kuin lyhtyjä tiellä, 

 - ne eivät lyhennä matkaasi,  

mutta tekevät sen valoisammaksi kulkea.” 

 

Yksinäisyydestä ja vähän ystävyydestä

 

Yksinäisyys nähdään useimmiten kielteisenä ilmiönä ja asiana.  On sanottu, että pohja sille, että ihminen usein kokee yksinäisyyden epämiellyttävänä, voidaan nähdä jo biologisissa rakenteissamme. Olemme sosiaalisia olentoja, joille on ikään kuin lajityypillistä, että haluamme läpi elämämme muodostaa ihmissuhteita.  

Terveydenhuollon ja hyvinvointilaitoksen Sotkanet-tilaston mukaan lähes puolet (45,9 %) Suomen asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia. Ja tuo osuus on kasvanut ja kasvaa vuosi vuodelta. Pohjois-Karjalassa tuo lukema on koko Suomeakin korkeampi: 48,2 %. Eniten yksinasuvia Pohjois-Karjalassa on Lieksassa (52, 6 %) ja vähiten Kontiolahdella (32,8 %). Outokumpu on seitsemännellä sijalla vähän yli 48 prosentillaan. Maakunnallisessa vertailussa yksinasuvia asuntokuntia oli eniten Päijät-Hämeessä (49,0 %) ja vähiten Keski-Pohjanmaalla (38,3 %).  

Yksin asuminen ei välttämättä tarkoita sitä, että ihminen tuntisi olevan yksinäinen - vaikka suomalaiset yksin asuvat kokevat yksinäisyyttä useammin kuin muissa asumismuodoissa elävät. On hyvä huomata, että yksinäisyys ei kuitenkaan merkitse samaa kuin yksin oleminen tai yksin asuminen. Kaikki yksin asuvat suomalaiset eivät koe itseään yksinäisiksi. 

Hankkeeseemme liittyen teimme Outokummussa loka-marraskuussa 2022 asukaskyselyn yli 65 vuotta täyttäneille outokumpulaisille. Kyselylomakkeita jaetiin järjestöjen ja yhdistysten tilaisuuksissa 140 kappaletta. Lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti. Vastauslomakkeita palautti 73 henkilöä. Heistä 41 (56 %) asuu yksin, joista suurin osa eli 16 henkilöä asuu 2 huoneen ja keittiön asunnossa. Eniten yksinasuvia on 20–30-luvulla syntyneissä, joista 86 prosenttia asuu yksin. Yli puolet yksinasuvista eli 55 prosenttia asuu kerrostalossa. 

Kysymykseen, jossa tiedusteltiin, tunteeko vastaaja itsensä yksinäiseksi, vajaa puolet yksinasuvista eli 18 henkilöä kokee itsensä harvoin tai ei koskaan yksinäiseksi. Vastaajista vähiten yksinäisyyttä kokevat 50-luvulla syntyneet (73 %) ja rivitaloissa (82 %) asuvat, jotka kertovat harvoin tai ei koskaan tuntevansa yksinäisyyttä. Eniten yksinäisyyttä kokevat 20–30-luvulla syntyneet ja omakotitaloissa asuvat, joista puolet näin vastanneista kokee olevansa harvoin tai ei koskaan yksinäinen. Todettakoon, että Sotkanetin tilaston mukaan pohjoiskarjalaisista noin joka kymmenes ikäihminen kokee olevansa yksinäinen.  

Tutkimusten mukaan yli 75-vuotiaiden kokema yksinäisyys on yleistä erityisesti heikkokuntoisilla, miehillä, alhaiseksi toimeentulonsa kokevilla ja leskillä. Yksinäisyyden kokemisen sanotaan heikentävän elämänlaatua ja turvallisuuden kokemusta, ja sillä on todettu olevan yhteyksiä myös terveydentilaan. 

Outokummun asukaskyselyssä tiedusteltiin, kuinka merkittävänä vastaajat näkevät yhdistysten, järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toiminnan esimerkiksi yksinäisyyden vähentäjänä. Valtaosa kokee niiden olevan merkittävästi vähentävän yksinäisyyttä, lisäävän sosiaalista kanssakäymistä ja siten myös kohentavan elämänlaatua.  

Ystävänpäivää vietetään 14.2. Käytännössä toivottavasti ajatellaan, että ystävänpäiviä ovat vuoden kaikki päivät. Ystävät ovat yksinäisyyden tunteen vastalääkkeettä; he ovat siis elämme eliksiiriä. Katri Helena kuvaa laulussaan ystävää: ”Hän on luotu tuntemaan, hän on luotu kuulemaan, hän vain kaiken ymmärtää, myrsky jos on mielessäin tai poutasää.” Mutta muistammehan, että myös ystävä ”toivoo kuulijaa. Kuuntele, kun kertoo hän, silloin on hänkin saanut ystävän.” Hyvää ystävänpäivää ja -päiviä <3. 

 

Lahja-Elina Vatanen

Projektipäällikkö, Hyvinvointiosuuskunta välimuotoisen asumisen toimijana -hanke

Projektipäällikkö Lahja-Elina Vatanen.