Outokummun kaupunginvaltuusto käsitteli 27.4.2026 kokouksessaan useita ajankohtaisia asioita, jotka koskevat kaupungin taloutta, työllisyyttä, koulutuksen kehittämistä sekä hyvinvointia.
Valtuusto merkitsi vuoden 2025 tilikauden talousarvion toteutumisen tiedoksi sekä hyväksyi toteutumat kaupunginvaltuuston asettamiin sitovuustasoihin nähden ja hyväksyi sitovien tavoitteiden poikkeamat.
Osavuosikatsaus alkuvuodelta 2026
Valtuusto sai tiedoksi osavuosikatsauksen ajalta 1.1.–31.3.2026. Helmikuun lopussa Outokummun väkiluku oli 6 345, mikä on 76 asukasta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Väestön väheneminen johtuu lähes kokonaan syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksesta. Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 507, sama määrä kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 20 prosenttia, mikä on toiseksi korkein Pohjois-Karjalan kunnista. Avoimia työpaikkoja oli 26. Vuoden 2026 talousarvio on 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta nykyarvion mukaan toteuma on noin 0,6 miljoonaa euroa heikompi. Verotulojen ennakoidaan jäävän arvioitua pienemmiksi, ja rahoitustuotoissa on edelleen epävarmuutta. Investointimenoista on toteutunut alkuvuonna 3,7 prosenttia.



Työllistämisen kuntalisän kriteereitä uudistetaan
Valtuusto käsitteli työllistämisen kuntalisän myöntämiskriteerien päivittämistä. Kiinnostus kuntalisään on ollut vähäistä, eikä vuonna 2025 myönnetty yhtään kuntalisää. Uusilla kriteereillä pyritään madaltamaan työllistämisen kynnystä. Keskeisiä muutoksia ovat muun muassa palkkiokelpoisten työnantajien joukon laajentaminen, työttömyysehdon lyhentäminen kahteen kuukauteen sekä palkkioiden korottaminen. Lisäksi kuntalisä on synkronoitu nuorten työllistämissetelin kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyt kriteerit.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavan selvitys
Valtuusto sai tiedoksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiavastaavan selvityksen vuodelta 2025, jonka aluehallitus on käsitellyt huhtikuussa. Selvityksessä esitetään kehittämistarpeiksi muun muassa palveluiden parempi yhteensovittaminen rajapinnoilla, asiakkaiden ja läheisten osallisuuden vahvistaminen, kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen sekä hoitoon pääsyn ja ohjauksen parantaminen. Valtuustossa toivottiin, että jatkossa tiedot saataisiin kuntakohtaisesti.

Tonttikauppa Jokipohjassa
Valtuusto päätti myydä Jokipohjan kaupunginosassa sijaitsevan tontin (Jokipellonkatu 16) kauppahinnalla kaupungin yleisin myyntiehdoin.
TUVA-koulutuksen käynnistämistä esitetty Outokumpuun
Valtuusto käsitteli Outokummun Keskustan valtuustoryhmän aloitetta tutkintokoulutukseen valmentavan TUVA-koulutuksen saamiseksi Outokumpuun syksyllä 2026. Nuoren TUVA:an hakeutumisen syitä voivat olla jääminen vaille toivomaansa tai mitään toisen asteen opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen, opiskelu- tai kielitaidon vahvistamisen tarve tai oman toisen asteen opiskelutoiveen selkiytymättömyys. Kaupunki on esittänyt maaliskuussa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverialle TUVA-ryhmän käynnistämistä Outokummussa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto päättää aloituspaikoista 16.6. kokouksessaan.
Lukutaitotyötä kehitetään ilman erillistä strategiaa
Valtuusto käsitteli myös Keskustan valtuustoryhmän aloitteen lukutaidon edistämisestä ja yhdenvertaisuuden vahvistamisesta. Kaupunki hakee uudelleen valtionavustusta kansallisen lukutaitostrategian toimeenpanon edistämiseksi Outokummussa elokuun 2026 ja joulukuun 2027 väliselle ajalle. Tavoitteena on toteuttaa lukutaitopolku kokoamalla yhteen jo olemassa olevat lukutaitoa edistävät toimet sekä kehittämällä niitä ja uusia toimintamalleja. Erillistä lukutaitostrategiaa ei laadita ja lukutaitopolun toteutuminen edellyttää hankerahoituksen saamista.
Lukutaitotyössä painotetaan monilukutaidon edistämistä, lukemaan innostamista sekä vähän lukevien ryhmien tukemista. Samalla kehitetään kirjastopalveluiden saavutettavuutta sekä aineiston monipuolisuutta ja houkuttelevuutta. Henkilöstön osaamista vahvistetaan täydennyskoulutuksella ja verkostoitumalla paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta tavoitteena on kaventaa oppimiseroja ja kohdentaa toimia perheille, joissa lukeminen ei ole luonteva osa arkea, sekä tukea muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden lukutaitoa. Erillistä lukutaitoverkostoa ei perusteta, vaan työ tehdään osana nykyisiä verkostoja.



