Ulkomailla vietetyt vuodet antavat näkemystä maahanmuuttajien parissa tehtävälle työlle

Outo­kum­pu­lais­ten maa­han­muut­ta­jien paris­sa pit­kään toi­mi­nut kylä­ak­tii­vi Lii­sa Hil­tu­nen ker­too, miten pää­tyi alun perin mukaan maa­han­muut­ta­jil­le suun­nat­tuun toi­min­taan ja miten toi­min­ta on muut­tu­nut vuo­sien var­rel­la.

Yli kym­me­nen vuo­den ajan elä­män­sä aika­na ulko­mail­la asu­neel­la Lii­sa Hil­tusel­la on oma­koh­tais­ta koke­mus­ta maa­han­muut­ta­ja­na ole­mi­ses­ta ja ulko­maa­lais­ten ihmis­ten koh­taa­mi­ses­ta.

- Ymmär­rys­tä ja sym­pa­ti­aa maa­han­muut­ta­jia koh­taan löy­tyy jo ihan sitä­kin kaut­ta, Lii­sa Hil­tu­nen tote­aa.

- Muu­tin Outo­kum­puun vuon­na 2002. Aikai­sem­min tääl­lä Rik­ka­ve­del­lä oli toi­mi­nut kylä­toi­mi­kun­ta, Lii­sa Hil­tu­nen ker­too Outo­kum­mun Rik­ka­ran­nas­sa sijait­se­van kylä­ta­lon pihal­la.

-Sii­hen aikaan raha- ja mui­den asioi­den hoi­ta­mi­sek­si piti kui­ten­kin olla yhdis­tys ja sel­lai­nen pää­tet­tiin perus­taa. Rik­ka­veen kyläyh­dis­tys ry perus­tet­tiin vuon­na 2005, Lii­sa Hil­tu­nen ker­too.

Kyläyhdistys mukana maahanmuuttajille suunnatussa toiminnassa

- Vuon­na 2016 olin Outo­kum­mun kau­pun­gin hal­li­tuk­ses­sa. Alue­hal­lin­to­vi­ras­tos­sa työs­ken­nel­lyt hen­ki­lö otti minuun suo­raan yhteyt­tä ja toi­voi, että kan­nus­tai­sin kau­pun­kia otta­maan tän­ne maa­han­muut­ta­jia, Lii­sa Hil­tu­nen ker­too.

Kak­si ensim­mäis­tä maa­han­muut­ta­ja­per­het­tä muut­ti Outo­kum­puun jo seu­raa­va­na vuon­na ja vähän ajan kulut­tua per­hei­tä tuli lisää.

- Olin toi­sel­le näis­tä per­heis­tä erään­lai­se­na “kum­mi­na” eli kävin hei­dän luo­naan mel­ko usein ja opet­te­lim­me yhdes­sä suo­men kiel­tä.

- Hain Ope­tus­mi­nis­te­riöl­tä pien­tä apu­ra­haa Rik­ka­veen kyläyh­dis­tyk­sen nimis­sä. Kyläyh­dis­tyk­sen maa­han­muut­ta­jil­le suun­na­tus­sa toi­min­nas­sa oli alkuun muu­ta­ma ihmi­nen muka­na, mut­ta sit­ten mui­den toi­mi­joi­den mää­rä vähe­ni. Tämän jäl­keen sain toi­min­taan mukaan kui­ten­kin Suo­men Punai­sen Ris­tin toi­min­nas­sa muka­na ole­via hen­ki­löi­tä, Lii­sa Hil­tu­nen ker­too.

- Toi­min­nan alus­sa olim­me maa­han­muut­ta­ja­per­hei­den las­ten kans­sa ker­ran vii­kos­sa sen ajan, kun aikui­set kävi­vät kie­li­kurs­sil­la Joen­suus­sa.

Toi­min­tam­me mah­dol­lis­ti sen, että koto­na las­ten kans­sa ole­vat äidit pää­si­vät osal­lis­tu­maan kie­li­kurs­sil­le.
Lii­sa Hil­tu­nen

Hil­tusen mukaan toi­min­nas­sa oli alkuun muka­na pel­käs­tään syy­ria­lai­sia. Tilan­ne muut­tui myö­hem­min, kevääl­lä 2022, kun sotaa paen­nei­ta ukrai­na­lai­sia saa­pui Suo­meen. Outo­kum­puun muut­ta­nei­ta ukrai­na­lai­sia osal­lis­tui kyläyh­dis­tyk­sen jär­jes­tä­mään toi­min­taan.

- Sen jäl­keen toi­min­tam­me siir­tyi Gal­le­ria Mari­tas­ta Ser­vol­le, jos­sa kah­des­ti vii­kos­sa pidim­me maa­han­muut­ta­jil­le suo­men kie­len ope­tus­ta. Toi­min­taan osal­lis­tu­jil­le tar­jot­tiin väli­pa­laa ja myö­hem­min myös ruo­ka. Maa­han­muut­ta­jil­la oli mah­dol­li­suus val­mis­taa myös omia ruo­kia toi­min­nan yhtey­des­sä, Lii­sa Hil­tu­nen ker­too.

- Kun sain Ope­tus­hal­li­tuk­sen avus­tuk­sen, tein kyläyh­dis­tyk­sel­le arabian‑, venä­jän- ja tur­kin kie­lel­le kään­ne­tyt kir­jeet, jois­sa ker­roim­me yhdis­tyk­sen toi­min­nas­ta. Jaoim­me kir­jei­tä eteen­päin ja saim­me sen avul­la lisää maa­han­muut­ta­jia osal­lis­tu­maan toi­min­taam­me.

-Myö­hem­min saim­me toi­min­taam­me rahoi­tus­ta Maa­seu­dun Sivis­tys­lii­tol­ta, Lii­sa Hil­tu­nen sanoo.

Maahanmuuttajien kotouttamistoimet aloitettava varhain

- Maa­han­muut­ta­jan tul­les­sa Suo­meen on kotout­ta­mi­seen liit­ty­vät toi­met aloi­tet­ta­va mah­dol­li­sim­man pian, mie­lel­lään jo kuu­kau­den sisäl­lä. Se on se het­ki, kun maa­han­muut­ta­ja tulee “kiin­nit­tää” uuteen asuin­paik­kaan, Lii­sa Hil­tu­nen sanoo.

Hil­tusen mukaan maa­han­muut­ta­jia pitäi­si nykyis­tä enem­män kan­nus­taa hank­ki­maan töi­tä roh­keas­ti, vaik­ka suo­men kie­len tai­to oli­si­kin vaja­vai­nen. Hil­tu­nen toi­voo myös päät­tä­jil­tä ja maa­han­muut­ta­jien tuki­hen­ki­löil­tä posi­tii­vi­sem­paa suh­tau­tu­mis­ta maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­seen ja työ­nan­ta­jil­ta roh­keut­ta työl­lis­tää maa­han­muut­ta­jia.

Ihmi­sen oma moti­vaa­tio on iso teki­jä uuden kie­len oppi­mi­ses­sa.
Lii­sa Hil­tu­nen

Kie­li­ker­ho ja muu maa­han­muut­ta­jil­le osoi­tet­tu toi­min­ta lope­tet­tiin yhdis­tyk­sen nimis­sä vuon­na 2024. Sen­kin jäl­keen Lii­sa Hil­tu­nen piti maa­han­muut­ta­jil­le suo­men kie­len ope­tus­ta ker­ran vii­kos­sa lau­an­tai­sin.

- Mei­tä oli pie­ni ryh­mä, johon osal­lis­tui ihmi­siä vaih­te­le­vas­ti omien aika­tau­lu­jen­sa mukaan. Tun­neil­la käy­tiin läpi esi­mer­kik­si kie­liop­piin liit­ty­viä asioi­ta, Lii­sa Hil­tu­nen ker­too.

Outo­kum­pu­lai­sil­le maa­han­muut­ta­jil­le Lii­sa Hil­tusel­la on ter­vei­siä:
- Kan­nus­tan maa­han­muut­ta­jia otta­maan suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria itsel­len­sä. Suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan sopeu­tu­mi­nen on mie­les­tä­ni tär­kein­tä, jos tän­ne halu­aa jää­dä, Lii­sa Hil­tu­nen tote­aa.

---

Rikkaveen kyläyhdistys ry

• Rik­ka­veen kyläyh­dis­tys ry perus­tet­tiin vuon­na 2005.
• Kyläyh­dis­tyk­seen kuu­luu kol­me eri kylää; Rik­ka­ran­ta, Läh­te­vä ja Kumin­vaa­ra.
• Aktii­vi­nen kyläyh­dis­tys jär­jes­tää eri­lai­sia tapah­tu­mia.
• Haas­tat­te­lu­het­kel­lä huh­ti­kuus­sa 2025 Rik­ka­ran­nal­le oli tulos­sa esi­mer­kik­si suun­nis­tuk­sen kes­ki­mat­kan Suo­men mes­ta­ruus­kil­pai­lu 24.–25.5.2025.
• Lii­sa Hil­tu­nen toi­mii kyläyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja­na sekä Poh­jois-Kar­ja­lan Kylät ry:n hal­li­tuk­ses­sa vuon­na 2025.

Rik­ka­veen kyläyh­dis­tys https://www.rikkaranta.fi/

Maa­han­muut­ta­ja­na Outo­kum­mus­sa ‑jut­tusar­jas­sa ker­rom­me outo­kum­pu­lai­sis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta ja heil­le suun­na­tuis­ta pal­ve­luis­ta. Haas­tat­te­lut, teks­tit ja kuvat on tuot­ta­nut tra­de­no­mio­pis­ke­li­ja Rii­na Turu­nen yhteis­työs­sä ELO-hank­keen kotou­tu­mi­soh­jaa­ja Jen­na Mono­sen kans­sa.