Outokummun kaupunkiAjankohtaistaEhkäisevän päihdetyön viikon teemana riippuvuuden puheeksiotto

Ehkäisevän päihdetyön viikon teemana riippuvuuden puheeksiotto

EPT-viikon teemana riippuvuuden puheeksiotto – Ota puheeksi ajoissa

Mitä on riip­pu­vuus?
Riip­pu­vuus on tila, jos­sa hen­ki­lö kokee pakon­omais­ta tar­vet­ta käyt­tää ainet­ta tai har­joit­taa toi­min­taa, vaik­ka sii­tä
aiheu­tuu hait­taa. Se voi olla

  • fyy­sis­tä (kehon tot­tu­mi­nen ainee­seen)
  • psyyk­kis­tä (käyt­tö lie­vit­tää esim. ahdis­tus­ta tai tyl­syyt­tä)
  • sosi­aa­lis­ta (tar­ve kuu­lua ryh­mään tai saa­da hyväk­syn­tää)
    Riip­pu­vuus miel­le­tään usein yksi­lön ongel­mak­si, vaik­ka sii­hen vai­kut­ta­vat myös yhteis­kun­nal­li­set teki­jät.
    Lää­ke­tie­teel­li­ses­ti se on aivo­jen sai­raus, jos­sa kyky hal­li­ta käyt­töä hei­ken­tyy.
    Arki­kie­les­sä riip­pu­vuus näh­dään usein tapa­na tai tot­tu­muk­se­na, jota ei tun­nis­te­ta hai­tal­li­sek­si – eri­tyi­ses­ti nuor­ten
    kes­kuu­des­sa.

Mik­si var­hai­nen puut­tu­mi­nen on tär­ke­ää? Var­hai­nen puut­tu­mi­nen

  • Ehkäi­see fyy­si­siä, psyyk­ki­siä ja sosi­aa­li­sia hait­to­ja
  • Aut­taa tun­nis­ta­maan ris­kin vaka­van riip­pu­vuu­den kehit­ty­mi­sel­le
  • Yllä­pi­tää toi­voa, välit­tä­mis­tä ja muu­tok­sen mah­dol­li­suut­ta
  • Suo­jaa kehit­ty­viä aivo­ja eten­kin nuo­ril­la. Aikui­sen roo­li on kes­kei­nen: nuo­ri ei aina itse tun­nis­ta ongel­maa,
    mut­ta voi hyö­tyä tie­dos­ta ja tues­ta.
  • Sääs­tää resurs­se­ja; ennal­taeh­käi­sy on tehok­kaam­paa kuin kor­jaa­mi­nen

Miten tukea lopet­ta­mi­ses­sa?

  1. Ole rin­nal­la kul­ki­ja.
    Näy­tä, että väli­tät – pysy muka­na myös vai­kei­na
    het­ki­nä.
  2. Auta löy­tä­mään apua.
    Ohjaa esi­mer­kik­si kou­lu­ter­vey­den­huol­toon,
    nuo­ri­so­työ­hön tai verk­ko­pal­ve­lui­hin (esim. fressis.fi,
    kysyminenkannattaa.fi).
  3. Kes­kus­te­le moti­vaa­tios­ta.
    Miet­ti­kää yhdes­sä, mitä hyö­tyä lopet­ta­mi­ses­ta voi­si
    olla.
  4. Ase­ta rea­lis­ti­sia tavoit­tei­ta.
    Pie­net aske­leet vie­vät eteen­päin – lip­sah­duk­set voi­vat
    myös kuu­lua pro­ses­siin.
  5. Tun­nis­ta ja kan­nus­ta edis­tys­tä.
    Huo­maa pie­net­kin onnis­tu­mi­set ja vah­vis­ta nii­tä.
  6. Tar­joa vaih­toeh­to­ja.
    Etsi­kää yhdes­sä mie­le­käs­tä teke­mis­tä, joka tuo hyvää
    oloa ilman riip­pu­vuut­ta.
  7. Ker­ro vie­roi­tusoi­reis­ta.
    Ne ovat ohi­me­ne­viä – tie­to hel­pot­taa nii­den sie­tä­mis­tä.
  8. Hyö­dyn­nä ver­tais­tu­kea.
    Tari­noi­den jaka­mi­nen voi lisä­tä toi­voa ja uskoa
    muu­tok­seen.

Miten ottaa riip­pu­vuus puheek­si?

  1. Valit­se oikea het­ki ja paik­ka.
    Kes­kus­te­le rau­hal­li­ses­sa ja luot­ta­muk­sel­li­ses­sa
    ympä­ris­tös­sä, kah­den kes­ken.
  2. Aloi­ta huo­len ilmai­se­mi­sel­la.
    Esi­mer­kik­si: “Olen huo­man­nut, että… ja haluai­sin jutel­la
    sii­tä.”
  3. Kysy – älä syy­tä.
    Käy­tä avoi­mia kysy­myk­siä:
    “Miten sä itse koet sun pelaamisen/juomisen?”
    “Olet­ko miet­ti­nyt, mik­si käy­tät?”
    “Olet­ko kos­kaan kokeil­lut olla ilman?”
  4. Kuun­te­le aidos­ti.
    Älä tuo­mit­se tai vähät­te­le. Anna tilaa ker­toa oma
    näkö­kul­ma.
  5. Tuo huo­li esiin raken­ta­vas­ti.
    Ker­ro, mitä olet huo­man­nut ja mik­si se huo­les­tut­taa
    sinua.
  6. Tar­joa tukea – älä uhkaa.
    ”Haluai­sin, että voit hyvin – voi­tais­ko miet­tiä yhdes­sä,
    mitä täl­le voi­si teh­dä?”
  7. Tie­to ja ymmär­rys tuke­na.
    Ker­ro, että riip­pu­vuus ei ole heik­kout­ta vaan bio­lo­gi­nen
    ilmiö. Etsi­kää tie­toa yhdes­sä ja arvioi­kaa läh­tei­den
    luo­tet­ta­vuut­ta

Huo­li on hyvä syy puhua – täy­del­lis­tä het­keä ei tar­vi­ta, välit­tä­mi­nen riit­tää.

  • Ajois­sa puut­tu­mi­nen aut­taa eni­ten – ei tar­vit­se odot­taa diag­noo­sia.
  • Kuun­te­le, älä tuo­mit­se – tar­joa ymmär­rys­tä, ei syyl­lis­tä­mis­tä.
  • Kysy avoi­mes­ti, älä syy­tä – avoi­met kysy­myk­set avaa­vat kes­kus­te­lua.
  • Tar­joa tukea, älä rat­kai­sua – kul­je rin­nal­la, älä mää­rää suun­taa.
  • Muu­tos on mah­dol­li­nen – toi­vo ja usko muu­tok­seen ovat rat­kai­se­via.
  • Riip­pu­vuus ei kat­so ikää tai muo­toa – kyse voi olla alko­ho­lis­ta, niko­tii­nis­ta, somes­ta tai muus­ta.
  • Tois­tu­va kes­kus­te­lu on tär­keäm­pää kuin täy­del­li­nen het­ki – pie­net­kin sanat voi­vat vai­kut­taa.
  • Riip­pu­vuu­den mer­kit voi­vat näkyä ennen diag­noo­sia – pakon­omai­nen käyt­tö, arjen kaven­tu­mi­nen ja hal­lin­nan
  • mene­tys ovat var­hai­sia häly­tys­merk­ke­jä

Lue lisää: EPT-viik­ko: vko 45 — Ehkäi­se­vän päih­de­työn viik­ko 2025

Lisää ajankohtaisia uutisia