Outokumpuun kotoutunut syyrialaisperhe arvostaa läheltä löytyviä palveluja

Outo­kum­mus­sa rei­lut kol­me vuot­ta asu­nut syy­ria­lai­nen per­he ker­too, mil­lai­sia aja­tuk­sia heil­lä on asuin­pai­kas­taan ja tule­vai­suu­den suun­ni­tel­mis­taan.

Kertoisitko kuka olet ja keitä perheeseenne kuuluu? 

-Minä olen Mus­ta­fa Diran. Olen Syy­rias­ta. Muu­tin Suo­meen 3,5 vuot­ta sit­ten. Per­hee­see­ni kuu­luu vai­mo Suhay­la ja nel­jä las­ta, Mus­ta­fa ker­too. 

Per­he on asu­nut Suo­mes­sa kol­me vuot­ta. Mus­ta­fa kuvai­lee itse­ään sosi­aa­li­sek­si. Hän käy suo­men kie­len kurs­sia ja on opis­kel­lut Rive­rias­sa Tut­kin­to­kou­lu­tuk­seen val­men­ta­vas­sa kou­lu­tuk­ses­sa (TUVA). Hän on nyt aloit­ta­nut Maa­han­muut­ta­nut mat­kal­la ammat­tiin (MAMA)-koulutuksen Rive­rias­sa. Mus­ta­fa on kiin­nos­tu­nut metal­lia­las­ta.

-Kävin haas­tat­te­lus­sa ja sain opis­ke­lu­pai­kan Rive­rias­ta. Ammat­tiin opis­ke­lu alkaa elo­kuus­sa, Mus­ta­fa ker­too. 

-Olen Suhay­la. Olen syy­ria­lai­nen. Olen täl­lä het­kel­lä koto­na odot­ta­mas­sa seu­raa­vaa suo­men kie­len kurs­sia. Tule­vai­suu­des­sa haluai­sin teh­dä töi­tä las­ten­hoi­ta­ja­na, Suhay­la Moha­med vas­taa.

Millaisia olivat ensimmäiset ajatuksenne Suomesta? 

-Nokia (puhe­li­met), Mus­ta­fa vas­taa ja nau­raa.

-Suo­mes­ta tie­sin Nokian, mut­ta en mitään muu­ta, hän lisää ja jat­kaa: 

-Kun tapa­sin ensim­mäi­sen ker­ran Jen­nan (kotou­tu­mi­soh­jaa­ja Jen­na Mono­sen) kans­sa, odo­tin vain kaik­kia asioi­ta ja muis­tan, kuin­ka hän puhui. Ajat­te­lin, että suo­men kie­li on todel­la vai­ke­aa. Mie­tin, että miten voin oppia tätä kiel­tä, kun se on niin vai­ke­aa. Mut­ta nyt suo­men kie­len tai­to on jo parem­pi, Mus­ta­fa ker­too suo­mek­si. 

-Ajat­te­lin, että minun pitää oppia kie­li ja tutus­tua suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin ja tapoi­hin, jot­ta voin asua Suo­mes­sa, Mus­ta­fa ker­too. 

-Suo­ma­lai­set ovat rau­hal­li­sia ja luo­tet­ta­via, hän lisää. 

-Alus­sa kun saa­vuin Suo­meen, kaik­ki tun­tui omi­tui­sel­ta, mut­ta nyt kun olem­me asu­neet Suo­mes­sa kol­me vuot­ta, niin olen sopeu­tu­nut ja kaik­ki tun­tuu tutum­mal­ta täl­lä het­kel­lä, Suhay­la ker­too. 

Mistä asioista pidätte Outokummussa? 

-Kai­kes­ta, Mus­ta­fa vas­taa empi­mät­tä. 

-Olen rau­hal­li­nen ihmi­nen ja haluan asua maa­seu­dul­la. Outo­kum­mus­sa asu­mi­nen sopii minul­le, Mus­ta­fa tote­aa. 

Per­he arvos­taa lähel­tä löy­ty­viä pal­ve­lu­ja, kuten kaup­po­ja, kou­lua ja kir­jas­toa. 

- Uskon, että Outo­kum­mus­ta voin löy­tää töi­tä opis­ke­lu­je­ni jäl­keen, Mus­ta­fa sanoo.

-Meil­lä Outo­kum­mus­sa on esi­mer­kik­si kai­vos, Mus­ta­fa mai­nit­see ja nau­raa käyt­täes­sään ilmai­sua “meil­lä”. Hän ker­too käyt­tä­vän­sä “omis­tus­muo­toa” kau­pun­gis­ta puhues­saan esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä asu­van kave­rin­sa kans­sa asuin­pai­kas­taan. 

-Meil­lä on todel­la kau­nis Van­ha Kai­vos ja kau­pun­ki, Mus­ta­fa sanoo ja ker­too ihmet­te­le­vän­sä muu­al­la Suo­mes­sa asu­via kave­rei­taan, jot­ka puhu­vat muut­ta­mi­ses­ta esi­mer­kik­si toi­seen kau­pun­kiin. 

-Sanon heil­le mik­si? Outo­kum­mus­sa on hyvä olla. Voi opis­kel­la ja saa­da töi­tä ja pal­ve­lut ovat lähel­lä, Mus­ta­fa ker­too. 

Outo­kum­mus­sa on rau­hal­lis­ta asua. Kaik­ki tääl­lä on lähel­lä, esi­mer­kik­si kou­lu ja päi­vä­ko­ti. Ja asuk­kaat ovat muka­via
Suhay­la Moha­med

Onko teillä jotakin suosikkipaikkaa Outokummussa? 

-Kou­lut. Itse asias­sa kaik­ki pai­kat ovat muka­via tääl­lä Outo­kum­mus­sa. Jär­vet ja kou­lut, Suhay­la vas­taa. Mus­ta­fa on asias­ta samaa miel­tä. 

Oletteko saaneet apua Outokumpuun sopeutumisessa? 

-Kyl­lä saa­tiin apua, esi­mer­kik­si per­heys­tä­vil­tä, Suhay­la mai­nit­see.  

-Saim­me apua myös esi­mer­kik­si kau­pun­gil­ta ja sosi­aa­li­toi­mis­tos­ta, Mus­ta­fa lisää. 

Oletteko saaneet suomalaisia ystäviä ja tuttavia? 

-Minä olen saa­nut mon­ta kave­ria. Ensim­mäi­nen oli Jen­na (kotou­tu­mi­soh­jaa­ja). Sain myös ystä­vän Punai­ses­ta Ris­tis­tä. Meil­lä on myös iha­na naa­pu­ri­pa­ris­kun­ta. Jut­te­lem­me usein. He ovat muka­via ihmi­siä, Mus­ta­fa ker­too. 

Miten lapset ovat sopeutuneet Outokumpuun? 

-Lap­set sopeu­tui­vat nopeas­ti, kun saa­vuim­me Outo­kum­puun ja he aloit­ti­vat kou­lun, Suhay­la sanoo. 

-Alkuun oli vai­keam­paa, kun he eivät osan­neet suo­men kiel­tä. Mut­ta kun he sai­vat kave­rei­ta ja oppi­vat suo­men kiel­tä, on men­nyt parem­min. Lap­sil­la on nyt pal­jon kave­rei­ta. Eten­kin Ramal­la, joka osaa jo hyvin suo­men kiel­tä, Mus­ta­fa ker­too.

Mitkä asiat auttaisivat teitä tuntemaan olonne kotoisammaksi Suomessa? Onko vielä jotakin mikä voisi auttaa kotoutumisessa? 

-Koem­me ole­vam­me tääl­lä tur­vas­sa. Se on vai­kut­ta­nut myös mie­lia­laam­me, Suhay­la vas­taa. 

-Minul­la oli point­ti­na se, että pitää oppia suo­men kiel­tä. Jos oppii suo­men kiel­tä, niin voi sopeu­tua parem­min tähän yhteis­kun­taan ja tämän maan toi­min­ta­pe­ri­aat­tei­siin, Mus­ta­fa lisää. 

Onko vielä jotakin mitä haluaisitte sanoa? 

Kun saa­vuin Suo­meen, halusin aset­taa itsel­le­ni tavoit­tei­ta. Haluan saa­da tut­kin­non ja palk­ka­työn, jot­ta voin huo­leh­tia per­hees­tä­ni. Per­heen hyvin­voin­ti on kaik­kien tär­kein. Olen var­ma sii­tä, että tavoit­tee­ni tule­vat toteu­tu­maan.
Mus­ta­fa Diran

Lap­sis­ta van­hin, Rama, on 10-vuo­tias. Hän pitää Outo­kum­mus­sa eri­tyi­ses­ti kou­lus­ta ja lii­kun­ta­tun­neis­ta. Mui­den per­hei­den kans­sa per­he käy joka lau­an­tai yhtei­sel­lä sali­vuo­rol­la pelaa­mas­sa esi­mer­kik­si jal­ka­pal­loa.  Rama tyk­kää myös käsi­töis­tä, esi­mer­kik­si neu­lo­mi­ses­ta.  

-Kokei­lin myös kara­tea, mut­ta se oli mie­les­tä­ni tyl­sää. Vaih­doin lajin len­to­pal­loon ja nyt olen jo hyvä sii­nä, Rama ker­too.  

Len­to­pal­lo­har­ras­tuk­sen lisäk­si Rama käy uimas­sa ja pelaa jal­ka­pal­loa. Myös Ray­an-sis­ko tyk­kää pela­ta jal­ka­pal­loa.

---

Mikä on Perheidenpaikka?

Tän­ne ovat ehdot­to­mas­ti kaik­ki per­heet ter­ve­tul­lei­ta. Toi­vom­me, että myös maa­han­muut­ta­jat käyt­tä­vät mei­dän pal­ve­lui­tam­me ja tule­vat tän­ne. Lap­set saa­vat tääl­lä seu­raa ja leik­ki­ka­ve­rei­ta ja oppi­vat samal­la kiel­tä — ja lap­set­han ne vas­ta sitä kiel­tä nopeas­ti oppi­vat­kin.
Tii­na Var­ja­mo, Per­hei­den­paik­ka ry

• Yhdis­tys perus­tet­tu v.1959. Toi­mi­nut aiem­min nimel­lä Poh­jois-Kar­ja­lan Ensi­ko­ti ry.
• Ensi- ja tur­va­ko­tien lii­ton jäse­nyh­dis­tys.
• Toi­mi­ti­lat Outo­kum­mus­sa ja Joen­suus­sa
• Jär­jes­tää Outo­kum­mus­sa avoin­ta koh­taa­mis­paik­ka­toi­min­taa lap­si­per­heil­le maa­nan­tai­sin ja tiis­tai­sin klo. 9–12.
• Ohjel­mas­sa esi­mer­kik­si vapaa­ta leik­kiä, askar­te­lua, vaih­tu­via vie­rai­li­joi­ta.
• Maa­nan­tai­sin tar­jol­la Outo­kum­mun kau­pun­gin tar­joa­ma ilmai­nen lou­nas lap­si­per­heil­le
• Jär­jes­tää esi­mer­kik­si yöhoi­toa lap­sil­le kevääl­lä ja syk­syl­lä Outo­kum­mus­sa.
• Ajan­koh­tai­set tie­dot löy­ty­vät yhdis­tyk­sen Face­book-sivul­ta Per­hei­den­paik­ka ry

---

Maa­han­muut­ta­ja­na Outo­kum­mus­sa ‑jut­tusar­jas­sa ker­rom­me outo­kum­pu­lai­sis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta ja heil­le suun­na­tuis­ta pal­ve­luis­ta. Haas­tat­te­lut, teks­tit ja kuvat on tuot­ta­nut tra­de­no­mio­pis­ke­li­ja Rii­na Turu­nen yhteis­työs­sä ELO-hank­keen kotou­tu­mi­soh­jaa­ja Jen­na Mono­sen kans­sa.