Ehkäisevä päihdetyö

Alko­ho­li on Suo­mes­sa eni­ten käy­tet­ty päih­de. Alko­ho­lin käyt­tö lin­kit­tyy kult­tuu­ris­sam­me sosi­aa­li­siin tilan­tei­siin, kuten eri­lai­siin juh­liin ja ren­tou­tu­mi­seen ystä­vien kans­sa. Kysees­sä on kui­ten­kin kes­kus­her­mos­toa lamaa­va päih­de, joka voi aiheut­taa sekä fyy­sis­tä että psyyk­kis­tä riip­pu­vuut­ta. Alko­ho­lin käy­töl­le onkin ase­tet­tu ris­ki­ra­jat, jot­ka ovat eri­lai­sia työi­käi­sil­le ja ikään­ty­neil­le.

Ikään­tyes­sä kehos­sam­me tapah­tuu muu­tok­sia, joi­den joh­dos­ta alko­ho­lin käyt­töön tulee kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta. Lisäk­si arkeen on voi­nut tul­la uusia lää­ki­tyk­siä, joi­den kans­sa alko­ho­li ei sovi.

Alai­käis­ten alko­ho­lin­käyt­tö ei ole kos­kaan tur­val­lis­ta, kos­ka alko­ho­li vai­kut­taa nuo­reen voi­mak­kaam­min kuin aikui­seen. Mitä myö­hem­min alko­ho­lin käy­tön aloit­taa, sitä pie­nem­pi on ris­ki alko­ho­lion­gel­mien kehit­ty­mi­sel­le aikui­se­na.

Jokai­sen meis­tä on hyvä pysäh­tyä ajoit­tain miet­ti­mään omaa alko­ho­lin käyt­töä, vaik­ka käyt­tö ei oli­si­kaan ongel­mal­lis­ta.

Lisä­tie­toa alko­ho­lis­ta (EHYT ry)
Lisä­tie­toa alko­ho­lin ris­ki­ra­jois­ta (Päihdelinkki.fi)

Tes­tit:

Alko­ho­lin käy­tön ris­kit (AUDIT) (THL)
Yli 65-vuo­ti­aan alko­ho­li­mit­ta­ri (Päihdelinkki.fi)
Nuor­ten päih­de­mit­ta­ri ADSUME (THL)

Huu­meil­la tar­koi­te­taan lait­to­mia päih­ty­mi­seen tar­koi­tet­tu­ja ainei­ta. Huu­mausai­nei­den hai­tat voi­vat olla ter­vey­del­li­siä, talou­del­li­sia tai sosi­aa­li­sia. Huu­meet voi­vat myös aiheut­taa psyyk­kis­tä, fyy­sis­tä tai sosi­aa­lis­ta riip­pu­vuut­ta, jon­ka ris­ki vaih­te­lee aineit­tain.

Kan­na­bis on ylei­sim­min kokeil­tu ja käy­tet­ty huu­mausai­ne. Sen vai­ku­tuk­set ovat yksi­löl­li­siä ja ne vaih­te­le­vat käyt­tö­ta­van mukaan. Kan­na­bik­sen käyt­tö voi lisä­tä hen­gi­tys­tei­den sai­rauk­sien ris­kiä sekä altis­taa ahdistus‑, pel­ko- ja paniik­kioi­rei­lul­le. Käyt­töön liit­tyy myös kohon­nut psy­koo­sioi­rei­den ris­ki.

Nuo­re­na aloi­tet­tu kan­na­bik­sen käyt­tö voi muut­taa aivo­jen raken­net­ta ja her­mos­toa pysy­väs­ti.

Lisä­tie­toa kan­na­bik­ses­ta (Päihdelinkki.fi)

Lääk­kei­den vää­rin­käy­töl­lä tar­koi­te­taan lääk­kei­den tie­tois­ta käyt­töä muu­hun tar­koi­tuk­seen tai eri pitoi­suuk­si­na kuin mihin lää­ke on mää­rät­ty. Lääk­kei­den vää­rin­käyt­töä on myös resep­ti­lääk­kei­den käyt­tö ilman lää­kä­rin mää­räys­tä. Ylei­sim­min vää­rin­käyt­töä on rau­hoit­ta­vien lääk­kei­den, uni­lääk­kei­den tai vah­vo­jen kipu­lääk­kei­den ei-lää­kin­näl­li­nen käyt­tö. Vää­rin­käyt­töä on myös päih­ty­mys­ti­lan hake­mi­nen käyt­tä­mäl­lä lääk­kei­tä yhdes­sä mui­den lääk­kei­den tai alko­ho­lin kans­sa. Lisä­tie­toa lääk­kei­den vää­rin­käy­tös­tä (Päihdelinkki.fi)

Päih­tei­den saman­ai­kai­sel­la käy­töl­lä (seka­käyt­tö) tar­koi­te­taan useam­man kuin yhden päih­dyt­tä­vän aineen käyt­tä­mis­tä saman­ai­kai­ses­ti. Seka­käyt­töä on esi­mer­kik­si alko­ho­lin ja lääk­kei­den tai alko­ho­lin ja huu­mei­den saman­ai­kai­nen käyt­tö. Seka­käy­tön seu­rauk­sia voi olla vai­kea ennus­taa, kos­ka eri päih­tei­den yhteis­vai­ku­tuk­set vaih­te­le­vat tilan­teit­tain. Seka­käyt­tö voi olla myös taha­ton­ta esi­mer­kik­si tilan­tees­sa, jos­sa alko­ho­li ei ole vie­lä ehti­nyt pois­tua eli­mis­tös­tä ennen uni­lääk­keen tai vah­van kipu­lääk­keen otta­mis­ta. Lisä­tie­toa päih­tei­den saman­ai­kai­ses­ta käy­tös­tä (Päihdelinkki.fi)

Muun­to­huu­meet ovat uusia psy­koak­tii­vi­sia ja päih­dyt­tä­viä ainei­ta, jot­ka muis­tut­ta­vat perin­tei­siä huu­mei­ta. Kysees­sä ei ole yhte­näi­nen aine­ryh­mä, vaan nii­hin kuu­luu lukui­sia eri ainei­ta, esi­mer­kik­si syn­teet­ti­siä kan­na­bi­noi­de­ja, opioi­de­ja ja kati­no­ne­ja. Perin­tei­sis­tä huu­mausai­neis­ta poi­ke­ten muun­to­huu­mei­ta ei ole luo­ki­tel­tu huu­mausai­ne­lais­sa. Tämä joh­tuu muun muas­sa sii­tä, että aineet ovat täy­sin uusia tai nii­den päih­dyt­tä­vä vai­ku­tus on vas­ta havait­tu.

Muun­to­huu­meet voi­vat olla erit­täin vaa­ral­li­sia, eikä nii­den vai­ku­tuk­sis­ta ole saa­ta­vil­la luo­tet­ta­vaa tie­toa. Ainei­den käyt­tö­an­nok­set ovat usein hyvin pie­niä eikä käy­tet­tä­vän aineen tar­kas­ta sisäl­lös­tä, pitoi­suu­des­ta tai puh­tau­des­ta voi olla var­ma. Muun­to­huu­meet voi­vat esi­mer­kik­si sisäl­tää myr­kyl­lis­ten ainei­den jää­miä ja nii­tä voi­daan myös myy­dä täy­sin toi­se­na tuot­tee­na, jol­loin aineen käyt­tö voi joh­taa tahat­to­mas­ti hen­gen­vaa­ral­li­siin tilan­tei­siin. Lue lisää muun­to­huu­meis­ta (THL)

Imp­paa­mi­sel­la tar­koi­te­taan eri­lais­ten ainei­den hais­te­lua ja hen­git­tä­mis­tä päih­ty­mis­tar­koi­tuk­ses­sa. Imp­paa­mi­sen vai­ku­tuk­set ovat ver­rat­ta­vis­sa huu­mausai­nei­siin. Impat­ta­via ainei­ta löy­tyy esi­mer­kik­si lii­mois­ta ja puh­dis­tusai­neis­ta. Myös ilo­kaa­su kuu­luu impat­ta­viin ainei­siin. Lisä­tie­toa imp­paa­mi­ses­ta (Päihdelinkki.fi)

Tes­tit:

CAST-kan­na­bis­tes­ti (THL)
DUDIT-huu­mei­den käy­tön ris­kit ‑tes­ti (THL)

Tupa­koin­ti aloi­te­taan useim­mi­ten aikuis­tu­mi­sen kyn­nyk­sel­lä ja sii­hen on vai­kut­ta­mas­sa kotoa tai kave­ri­pii­ris­tä saa­tu esi­merk­ki. Tupa­koin­ti liit­tyy päi­vit­täi­siin rutii­nei­hin ja sosi­aa­li­siin tilan­tei­siin.

Tupa­koin­ti on suu­rin yksit­täi­nen ter­veys­ris­ki. Se kuor­mit­taa koko eli­mis­töä, lisää ris­kiä sai­ras­tua eri­lai­siin kan­san­tau­tei­hin, kuten sydän- ja veri­suo­ni­tau­tei­hin ja syö­pä­sai­rauk­siin, ja lyhen­tää tupa­koi­jan elä­mää kah­dek­sal­la vuo­del­la. Lisäk­si tupa­kan sisäl­tä­mä niko­tii­ni aiheut­taa riip­pu­vuut­ta ja sen pois­tu­mi­nen eli­mis­tös­tä vie­roi­tusoi­rei­ta.

Pas­sii­vi­nen tupa­koin­ti aiheut­taa ter­veys­hait­to­ja lap­sil­le, tupa­koi­mat­to­mil­le nuo­ril­le sekä aikui­sil­le ja lem­mik­kie­läi­mil­le. Tupa­kan savu sisäl­tää ter­vey­del­le hai­tal­li­sia kemi­kaa­le­ja, jot­ka lisää­vät ris­kiä sai­ras­tua mer­kit­tä­viin kan­san­sai­rauk­siin. Useim­mat kemi­kaa­lit ovat peräi­sin tupak­ka­kas­vis­ta ja tupa­kan vil­je­lyyn käy­te­tyis­tä lan­noit­teis­ta ja tor­jun­ta-aineis­ta. 

Lisä­tie­toa tupa­kas­ta (Päihdelinkki.fi)
Lisä­tie­toa pas­sii­vi­ses­ta tupa­koin­nis­ta (Hengitysliitto.fi)
Apua ja tukea tupa­koin­nin lopet­ta­mi­seen (28paivaailman.fi)  

Tes­ti:

Tupak­ka­riip­pu­vuus­tes­ti (Päihdelinkki.fi)

Nuus­ka val­mis­te­taan jau­he­tus­ta tupa­kas­ta, johon on lisät­ty säi­lön­tä- ja makuai­nei­ta ja mui­ta lisä­ai­nei­ta. Mark­ki­noil­la on tar­jol­la myös niko­tii­ni­pus­se­ja, jois­sa on vähän tai ei ollen­kaan tupak­kaa. Molem­mis­sa tuot­teis­sa vai­kut­ta­va­na ainee­na on ter­vey­del­le hai­tal­li­nen niko­tii­ni.

Nuus­kaa ja niko­tii­ni­pus­se­ja pide­tään vir­heel­li­ses­ti tupa­koin­tia vaa­rat­to­mam­pa­na tuot­tee­na. Nii­den käyt­tö ei ole suun­ter­vey­del­le hyväk­si, ja ne lisää­vät ris­kiä sai­ras­tua eri syö­pä­sai­rauk­siin. Nuus­kaa­mi­sen ei ole todet­tu paran­ta­van urhei­li­jan suo­ri­tus­ky­kyä. Ren­tout­ta­va tun­ne ja kes­kit­ty­mis­ky­vyn paran­tu­mi­nen selit­tyy sil­lä, että uusi niko­tii­nian­nos lie­vit­tää niko­tii­nin puut­tees­ta aiheu­tu­via vie­roi­tusoi­rei­ta.

Mark­ki­noil­la ole­vat niko­tii­ni­pus­sit eivät sovel­lu niko­tii­ni­kor­vaus­hoi­to­tuot­teek­si, kos­ka ne voi­vat sisäl­tää huo­mat­ta­vas­ti enem­män niko­tii­nia kuin lää­ke­lain edel­lyt­tä­mät aptee­kis­ta ja kau­pois­ta ostet­ta­vat niko­tii­ni­kor­vaus­tuot­teet.

Nuus­kaa ei saa ostaa Suo­mes­ta ja sen myyn­ti on kiel­let­ty koko EU:n alu­eel­la lukuun otta­mat­ta Ruot­sia.

Lisä­tie­toa nuus­kas­ta (Päihdelinkki.fi)  
Lisä­tie­toa niko­tii­ni­pus­seis­ta (Ehyt.fi)

Tes­ti:

Nuus­ka­tes­ti (Päihdelinkki.fi)

Säh­kö­sa­vuk­kei­ta eli säh­kö­tu­pak­kaa kos­ke­vat pää­sään­töi­ses­ti samat sää­dök­set kuin savuk­kei­ta­kin. Nii­tä ei saa myy­dä tai luo­vut­taa alle 18-vuo­tiail­le, eikä alai­käi­nen saa pitää säh­kö­sa­vuk­kei­ta hal­lus­saan. Säh­kö­sa­vu­ke ero­aa muis­ta niko­tii­ni­tuot­teis­ta sii­nä, että se on akku­käyt­töi­nen. Akul­la lait­teen säi­liös­sä ole­vaa nes­tet­tä kuu­men­ne­taan hen­gi­tet­tä­väk­si höy­ryk­si.

Aiem­min säh­kö­sa­vu­ket­ta suo­si­vat nuo­ret aikui­set mie­het, mut­ta nyt­tem­min tuot­tees­ta on tul­lut las­ten ja nuor­ten kes­kuu­des­sa ilmiö, johon on jou­dut­tu puut­tu­maan eri tavoin kou­lun ja van­hem­pien toi­mes­ta.

Tupak­kayh­tiöt ovat lisän­neet säh­kö­sa­vuk­kei­den hou­kut­te­le­vuut­ta val­mis­ta­mal­la mitä eri­lai­sem­pia lait­tei­ta ja maku­nes­tei­tä. Lait­teet voi­vat näyt­tää hyvin arki­sil­ta tuot­teil­ta kuten kynäl­tä. On tär­ke­ää, että las­ten ja nuor­ten huol­ta­jat ovat kiin­nos­tu­nei­ta ja tie­toi­sia las­ten­sa arjes­sa tapah­tu­vis­ta asiois­ta ja otta­vat esil­le tar­peen tul­len tut­tu­jen­kin esi­nei­den käyt­tö­tar­koi­tuk­sen. 

Säh­kö­sa­vuk­kei­den käy­tön ter­veys­vai­ku­tus­ten arvioin­ti on ongel­mal­lis­ta. Sen pit­kä­ai­kai­sia hait­ta­vai­ku­tuk­sia ei tun­ne­ta riit­tä­väs­ti. Tie­de­tään kui­ten­kin, että käyt­tä­jil­lä esiin­tyy eri­lai­sia keuh­ko-oirei­ta ja niko­tii­nin aiheut­ta­mia sai­rauk­sia. Säh­kö­sa­vu­ket­ta ei suo­si­tel­la niko­tii­ni­tuot­teen käy­tös­tä aiheu­tu­vien vie­roi­tusoi­rei­den hoi­toon.

Lisä­tie­toa säh­kö­sa­vuk­keis­ta (Päih­de­link­ki)
Lisä­tie­toa säh­kö­sa­vuk­kei­den ter­veys­hai­tois­ta (Terveyskirjasto.fi)

Sika­rit ja pik­kusi­ka­rit ovat tupak­ka­kas­vin leh­dis­tä kää­rit­ty­jä tupak­ka­tuot­tei­ta. Ne aiheut­ta­vat savuk­kei­ta voi­mak­kaam­paa riip­pu­vuut­ta, kos­ka ne sisäl­tä­vät enem­män niko­tii­nia.

Sika­ria polt­ta­van on hyvä muis­taa, ettei pos­ki­sau­hut­te­lu ole vaa­ra­ton­ta. Sika­rin sisäl­tä­mät myr­kyl­li­set aineet imey­ty­vät eli­mis­töön suo­raan suun lima­kal­vol­ta. Sika­rin sau­hut­ta­jal­la on ris­ki sai­ras­tua hen­gi­ty­se­lin­ten ja suu­on­te­lon syö­pään.

Lisä­tie­toa sika­rin hai­tois­ta (Fressis.fi)

Niko­tii­ni­riip­pu­vuus

Tupak­ka ja niko­tii­ni­tuot­teet eivät ole nor­maa­le­ja kulu­tus­hyö­dyk­kei­tä, eikä niil­le ole ole­mas­sa min­kään­lais­ta käy­tön tur­va­ra­jo­ja, joka vähen­täi­si käy­tös­tä aiheu­tu­via hait­to­ja.

Savuk­kei­den, nuus­kan ja mui­den tupak­ka­tuot­tei­den sisäl­tä­mä niko­tii­ni on tär­kein riip­pu­vuut­ta yllä­pi­tä­vä aine ja se aiheut­taa vie­roi­tusoi­rei­ta sekä yllä­pi­tää nii­tä. Myös säh­kö­sa­vuk­keis­sa käy­te­tään niko­tii­nia sisäl­tä­vää nes­tet­tä.

Riip­pu­vuu­den kehit­ty­mi­nen on yksi­löl­lis­tä. Perin­nöl­li­set teki­jät yhdes­sä ympä­ris­tö­te­ki­jöi­den kans­sa vai­kut­ta­vat niko­tii­ni­riip­pu­vuu­den syn­tyyn.

Tupak­ka- ja niko­tii­ni­tuot­tei­den lopet­ta­mi­nen kan­nat­taa aina. Mitä aiem­min lopet­taa, sitä enem­män saa­vut­taa ter­veys­hyö­ty­jä. Joil­le­kin lopet­ta­mi­nen on help­poa, mut­ta useim­mat tar­vit­se­vat sii­hen tukea.

Eroon tok­si­ses­ta suh­tees­ta niko­tii­niin (Fressis.fi)
Neu­von­taa ja ohjaus­ta niko­tii­ni­tuot­tei­den käy­tön lopet­ta­mi­seen (Hengitysliitto.fi)

Raha­pe­lien pelaa­mi­sen ikä­ra­ja on 18 vuot­ta. Suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta pelaa raha­pe­le­jä mal­til­li­ses­ti, mut­ta osal­le sii­tä voi aiheu­tua eri­lai­sia hait­to­ja. Pahim­mil­laan run­sas raha­pe­laa­mi­nen voi joh­taa ongel­mal­li­seen pelaa­mi­seen tai raha­pe­li­riip­pu­vuu­teen. Ris­ki­ta­son raha­pe­laa­mi­nen tar­koit­taa pelaa­mis­ta, joka aiheut­taa yksit­täi­siä hait­to­ja ja se edel­tää usein var­si­nai­sen raha­pe­lion­gel­man kehit­ty­mis­tä. Ris­ki­pe­laa­mi­sek­si kat­so­taan, kun pelaa­mis­ta on usein ja pela­taan usei­ta eri­lai­sia raha­pe­le­jä. Lisäk­si suu­ren­tu­nut ris­ki on myös, mikä­li pelaa­ja pelaa useam­paa kor­kean ris­kin raha­pe­liä (esim. urhei­lu­ve­don­lyön­ti, kasi­no­pe­lit ja net­ti­po­ke­ri).

Digi­pe­laa­mi­nen on viih­teel­lis­tä pelaa­mis­ta digi­taa­li­sel­la lait­teel­la, kuten tie­to­ko­neel­la, peli­kon­so­lil­la, mobii­li­lait­teel­la tai äly­pu­he­li­mel­la. Digi­pe­laa­mi­nen on suo­sit­tu har­ras­tus eri ikä­ryh­mis­sä, ja pelaa­mi­seen liit­tyy myös pal­jon iloa ja hyö­ty­jä. Digi­pe­laa­mi­sen ongel­mal­li­suut­ta poh­dit­taes­sa tär­keäk­si nousee pelaa­jan oma hen­ki­lö­koh­tai­nen koke­mus tilan­tees­ta. Jat­ku­vat peli­hai­tat ker­to­vat pelaa­jan vai­keu­des­ta hal­li­ta pelaa­mis­taan. Täl­löin voi­daan puhua ongel­mal­li­ses­ta pelaa­mi­ses­ta. Sii­nä on myös kyse pelaa­mi­sen ja ongel­mien kyt­key­ty­mi­ses­tä yhteen. Kes­keis­tä ovat pelaa­mi­sen hai­tal­li­set seu­rauk­set mm.  hyvin­voin­tiin, ter­vey­teen, arjen suju­mi­seen, talou­teen tai ihmis­suh­tei­siin, kuten pari­suh­tee­seen.

Lisä­tie­toa raha­pe­laa­mi­ses­ta (ehyt.fi)
Lisä­tie­toa digi­pe­laa­mi­ses­ta (peluuri.fi)

Tes­tit:

Raha­pe­laa­mi­sen hai­tat ‑tes­ti (Päih­de­link­ki)
Pelaa­mis­häi­riö ‑tes­ti (Peli­tu­ki)